Olen jo pitkään miettinyt erilaisia vaihtoehtoja, millä talouden ja yhteiskunnan rakenteita voidaan muuttaa siten, että ne pystyvät vastaamaan nopeasti muuttuvan maailman erilaisiin haasteisiin. Mietin tavoitteita, jotka pitää ottaa lähtökohdaksi suunnittelussa ja päädyin seuraaviin: vallan hajauttaminen, työttömyyden ja köyhyyden poistaminen, teknologian luoman vapauden hyödyntäminen, ja kestävä kehitys. Artikkelissa esitettyihin ratkaisuehdotuksiin olen päätynyt pitkän kehitystyön jälkeen. Malli on matkan aikana kehittynyt tarkemmaksi ja samalla olen ratkaissut joitain käytännön ongelmia. Kaksi tärkeintä ominaisuutta, joiden päälle olen taloutta ja sektorijakoa lähtenyt rakentamaan olivat julkisen sektorin erottaminen omalla valuutalla ja työoikeuden liittämisen kansalaisen velkatiliin. Uudempaa materiaalia on valuuttajärjestelmän käytännön toteutus, sekä suositus siirtää julkinen sektori osuuskuntien yhteistyön varaan rakennetuille markkinoille. Continue reading ”Kahden sektorin ja – valuutan kysyntäperusteinen talousjärjestelmä”
Kategoria: Yhteiskunta
Ekologiset hautajaiset ja sähköinen muistomerkki
Kuolema ja hautajaiset eivät ole kovin yleisiä puheenaiheita kahvipöydässä, mutta ne ovat asioita, jotka jokainen meistä tulee kohtaamaan, läheisten ja sukulaisten kohdalla, sekä lopulta omissa hautajaisissa. Moni ei enää koe yhtä kiinteää yhteyttä perinteisiin uskonnollisiin rituaaleihin, ei kuulu kirkkoon tai haluaa jostain muusta syystä vaihtoehtoisen hautauksen. Osittain ympäristöarvojen, osin muista syistä, olen ainakin itse viehättynyt ajatuksesta ekologisista hautajaisista ja samaan aikaan olen kiinnostunut tallentamaan ihmisten henkilöhistoriaa erilaisiin sähköisiin julkaisualustoihin. Näitä kahta mahdollisuutta yhdistämällä rakentui uutta ja vanhaa yhdistävä hautaustapa. Continue reading ”Ekologiset hautajaiset ja sähköinen muistomerkki”
Verkostotalous
TALOUDELLINEN YHTEISTYÖ:
Pitkät tuotantoketjut ja korkeat organisaatiot aiheuttavat ongelmia globaalissa taloudessa. Työntekijä nähdään lähinnä kustannuksena ja usein tuotteen loppukäyttäjälle on epäselvää, että minkälaisissa olosuhteissa se on tuotettu. Verkostotalous perustuu pienten toimijoiden ketterään yhteistyöhön, pääomien ja ostojen keskittämiseen, sekä paikallisten toimijoiden tukemiseen ja omavaraisuuden kasvattamiseen. Tavoitteena on nostaa työllisyysastetta, vahvistaa rahan kiertoa paikallistaloudessa ja jakaa työtä ja tuloja reilummin. Continue reading ”Verkostotalous”
Työntekijän sukupolvenvaihdos
Olen kirjoitellut aiheesta aiemmin facebook -kirjoituksen ja esittelin asiaa työllisyystoimikunnassa, mutta aloite ei oikein ole saanut tuulta alle. Toimikunnassa ongelmaksi muodostui se, että palkkatuet ja Kelan eläköitymiseen tarkoitetut tukimuodot maksetaan eri budjeteista ja siksi niitä ei voi käsitellä yhtenä kokonaisuutena.
Tavoitteena on luoda palkkatukimalli yrityksille, jossa tukea maksettaisi samaan aikaan kahdelle työntekijälle. Eläköityvälle työntekijälle rakennetaan kevennetty polku kohti eläkettä, joka voi tarkoittaa kevennettyä työpäivää ja opastavaa työtä. Tuen ehtona on vaatimus työllistää uusi työntekijä vastaavaan tehtävään. Lähtökohtaisesti kannattaisi tukea työttömiä tai nuoria, mutta tukipaketteja voidaan räätälöidä erilaisiin tarpeisiin ja tukea enemmän sellaisia henkilöitä, joilla on ollut ongelmia työllistymisessä. Continue reading ”Työntekijän sukupolvenvaihdos”
Vapauden kaivo
Alkuperäinen julkaisu 27.02.2017: http://olympos.puheenvuoro.uusisuomi.fi/82649-vapauden-kaivo
”Vapaa kuin taivaan lintu!”, on yksi pitkään ihmisten keskuudessa elänyt vapauden vertaus. Sen avulla voin aloittaa kirjoitukseni vapaudesta ja sen luonteesta. En ole sinut vapauden käsitteen kanssa. Sen määritteleminen on vaikeaa, koska kysymyksessä on subjektiivinen kokemus, ei universaali arvo.
Vapaus fyysisen todellisuuden rajoitteista (luonnonlaeista) on mahdottomuus. Ihminen ei voi olla vapaa kuin lintu, koska meillä ei ole siipiä. Eikä vapaus painovoimasta ole se mitä ihmiset tarkoittavat puhuessaan vapaudesta. Täydellinen vapaus on mahdollista vain mielikuvituksessa.
Koska vapaus fysiikan laeista ei ole ihmiselle mahdollista, lähden liikkeelle siitä havainnosta, että vapaus on subjektiivinen kokemus. Se ei siten ole suoraan sidoksissa ympäristöömme, se on suhde, joka perustuu henkilökohtaiseen tunteeseen. Mistä voimme olla vapaita, jos emme voi vapautua ympäröivän todellisuuden rajoitteista ja koko käsitteen sisältö syntyy oman päämme sisällä? Mitä on vapaus? Continue reading ”Vapauden kaivo”
Matkalla minussa
Alkuperäinen julkaisu 09.09.2011: http://olympos.puheenvuoro.uusisuomi.fi/82582-matkalla-minussa
Pystyn erottelemaan itsestäni tietoisen osan. Sen lisäksi tiedän, että kokonaisuus jonka muodostan on monimutkainen symbioosi, erilaisia bakteereja, soluja ja sähkövirtaa. Se on fyysinen olemukseni, kutsutte sitä millä nimellä tahansa. Pelkkää ”kvarkkien tanssia” tai ei, se on silti osa minua ja kokonaisuutta, josta muodostuu kokemus olemassaolosta.
Tietoisuuden ja fyysisen olemassaoloni välissä on silti jotain, johon yritän nyt tarttua. Väitän, että jokaisessa ihmisessä on myös yhteisöllinen minuus, jota yritän kirjoituksessa tuoda esille. Ajatuksen juuret ovat jossain syvällä, Seppo Oikkosen kirjoitukset ovat toimineet inspiraation lähteenä. Kirjoitus omantunnon kokemuksesta (kirj. Kaisa Kansine) herätti kysymyksiä, jotka lopulta johtivat tähän kirjoitukseen. Continue reading ”Matkalla minussa”
Ihmisen ymmärtämisen sietämätön vaikeus
Alkuperäinen julkaisu 17.12.2011: http://olympos.puheenvuoro.uusisuomi.fi/91555-ihmisen-ymmartamisen-sietamaton-vaikeus
Ihmisten välillä on ikuinen muuri, joka estää meitä ymmärtämästä toistemme tapaa elää ja ajatella. Se on ympäristön ja kokemusten muodostama kokonaisuus, jonka sisältä katselemme ja tulkitsemme maailmaa. Usein näemme vain oman puolemme rajasta, joka meitä erottaa ja teemme helposti sen virheen, että uskomme ruohon olevan saman väristä muurin toisellakin puolella.
Suomalaisen on helpompi ymmärtää toista suomalaista, kuin täysin vastakkaisesta kulttuurista tulevaa henkilöä. Savolaisen on helpompi ymmärtää toista savolaista. Minun on helpompi ymmärtää perhettäni ja lähimpiä ystäviäni. Continue reading ”Ihmisen ymmärtämisen sietämätön vaikeus”
Yhteiskunnan karma
Alkuperäinen julkaisu 14.02.2013: http://olympos.puheenvuoro.uusisuomi.fi/132772-yhteiskunnan-karma
Karma ymmärretään eräänlaisena hyvien ja pahojen tekojen vaakakuppina, jonka tila vaikuttaa yksilön tulevaan elämään. Hyvät teot tuovat mukanaan hyviä tapahtumia ja pahat ikävämpiä.
Karma ei ole pelkkää uskoa. Sillä on sidos yksilön psykologiaan. Normaali ihminen kärsii tehtyään pahoja tekoja. Myös ympärillä olevat ihmiset reagoivat ikäviä asioita tekevään ihmiseen ja äärimmäisessä tapauksessa he voivat eristää hänet ulos yhteisöstä.
Blogin otsikolla viittaan yhteiskunnalliseen tilaan. Minkälainen on yhteiskunnan karma ja miten sen voisi ymmärtää? Voisiko tähän tilaan vaikuttaa omilla teoilla? Ymmärrämmekö karman liian suppeasti, oman yksilökeskeisen maailmankuvamme seurauksena? Muuttuuko karman laki konkreettisemmaksi, jos se ymmärretään yhteiskunnallisena tilana? Continue reading ”Yhteiskunnan karma”
Lyhyt tutkielma ”toisesta”
Alkuperäinen julkaisu 29.12.15: http://olympos.puheenvuoro.uusisuomi.fi/209090-lyhyt-tutkielma-toisesta
Kirjoitus käsittelee Zizekin dokumentissa viitattua ”suurta toista”, josta itse puhun ”toisena”. Kohta löytyy dokumentista ensimmäisen puolentoista tunnin jälkeen (n. 1:38:00).
Zizek ja elokuvan kätketty ideologia: http://areena.yle.fi/1-2059390
Zizekin dokumentissa puhutaan tietoisuudella olevasta ominaisuudesta, jota hän kutsuu ”toiseksi”. Toinen on minän rinnalla oleva kollektiivi, jota käytämme peilaamaan minua, luodaksemme kontrastin, vertailukohteen. Tämä on (todennäköisesti) seurausta siitä, että ihmisen hahmotuskyky on erotteleva (musta/valkoinen, kylmä/kuuma…). Suurin osa uskonnoista on jossain määrin dualistisia (hyvä/paha), mikä on varmasti seurausta samasta asiasta. Palaan myöhemmin siihen, miten uskonnot liittyyvät ”toiseen”. Continue reading ”Lyhyt tutkielma ”toisesta””
Suomi 100 -hanke: Tarina suomalaisista
Olen nyt päätynyt siihen lopputulokseen, että Suomi 100-vuotta teemavuoden yhteyteen olisi mielenkiintoista lähteä kokoamaan suomalaisten elämäntarinoita ja muistoja. Olen kirjoitellut ajatuksesta jo aiemmassa blogissani, jonka linkitin alle. Hennala taitaa olla menetetty alue, mutta hanketta voisi lähteä toteuttamaan työllisyystoimikunnan ja sosiaali- ja terveyslautakunnan yhteistyönä. Työhön voisi koota ryhmän nuoria, jotka lähtisivät keräämään tarinoita palvelutaloista tai tehostetussa palveluasumisessa. Mukana olisi hyvä olla valokuvaaja, haastattelijoita ja kirjoittajia, jotka pystyisivät koostamaan kerätyistä materiaaleista valmiita historiikkeja. Miksi mukaan ei ottaisi myös videokuvauskalustoa. Haastatteluilla voisi olla joku tietty tai useita erilaisia teemoja, joiden kautta tarinoita olisi helpompi lähteä rakentamaan. Suomi 100 teeman ympärille voisi hyvin koota erilaisia arkisia tarinoita Suomesta ja elämästä viimeisen vuosisadan aikana. Continue reading ”Suomi 100 -hanke: Tarina suomalaisista”