Työtä, työtä, työtä!
Työllisyyspolitiikka on vuoden 2015 ja alkavan eduskuntakauden tärkein teema. Kasvava työttömyys eri ikäluokissa, erityisesti nuorisotyöttömyys ja yli 50-vuotiaiden putoaminen työmarkkinoilta, ovat merkittävä uhka hyvinvointivaltion rahoituspohjalle. Työttömyyden ja yhteiskunnan ulkopuolelle putoamisen sivuvaikutuksena kasvavat myös sosiaaliset ongelmat.
Suomalaiset ovat tottuneet tekemään työtä. Jokaisella työkykyisellä pitää olla mahdollisuus elättää itsensä palkkatyöntekijänä tai yrittäjänä. Tällä hetkellä työtä on liian vähän tarjolla. Verotuksella ja rakenteilla on varmasti merkityksensä, mutta suurin yksittäinen syy on kysynnän puute. Kaikkialla maailmassa kärsitään taantumasta, joka on vienyt parhaan terän pois vientiteollisuudesta ja kotimaassa toteutetaan kiristävää talouspolitiikkaa. Valtio, kunnat ja yritykset ovat YT-kierteessä. Hupenevista työpaikoista käydään entistä tiukempaa taistelua ja ihmiset kärsivät.
Elvyttämällä Suomen talous kasvuun
Vasemmiston lääke taantumaan on täysin päinvastainen, kuin viime vuosina Suomessa (ja EU:ssa) on toteutettu. Saneeraamalla ja säästämällä ei synny lisää työpaikkoja ja talouskasvua. Nyt on aika piristää taloutta reippaalla investointiohjelmalla, jolla luodaan edellytyksiä tulevaisuuden tuotantoaloille, korjataan homekouluja ja parannetaan rapistuvaa tie- ja rautatieverkkoa. Suunta on otettava tulevaisuuden aloille. Investoinneilla on suora vaikutus työllisyyteen ja kotimarkkinoiden kysyntään. Pieni panostus omavaraisuuteen esim. energiasektorilla ei myöskään olisi pahitteeksi, koska Suomen ulkomaankaupan vaihtotaseen ostoista merkittävä osa (8,5 miljardia) syntyy energiasta.
Julkisten (hyvinvointipalveluiden) rahoitus turvattava
Pohjoismainen hyvinvointivaltio on ollut monessa mielessä menestys. Terveys- ja hyvinvointierot on pitkään pysynyt matalina ja se, jos jokin on todellista tasa-arvoa. Koulujärjestelmä niittää mainetta PISA-tutkimuksissa ja suomalaiset ovat saaneet nauttia monipuolisista ja kohtuuhintaisista kulttuuripalveluista. Nyt, kun moni on työttömyyden seurauksena pudonnut kaupallisten palveluiden ulkopuolelle, niin julkisten palveluiden merkitys korostuu entisestään. Terveyserojen kasvu on pysäytettävä ja vaikka kaikille ei riittäisi töitä, niin ihmisten hyvinvointi ja mahdollisuudet harrastaa on turvattava julkisen sektorin tuottamilla palveluilla.
Ei NATO
NATO on varmasti nousemassa yhdeksi merkittäväksi keskustelunaiheeksi vuoden 2015 vaalien alla. Ukrainan kriisi ja USA:n ja Venäjän välinen suurvaltanokittelu on jälleen palauttanut monien mieleen kylmän sodan asetelman. Venäjä on Suomelle tärkeä kauppakumppani, nyt ja tulevaisuudessa. Meidän ei ole järkeä liittyä sotilasliittoon, joka voisi heikentää hyviä naapurisuhteita.
Palkka-armeija on muutenkin ongelmallinen. Asevelvollisuusarmeija on kohtuuhintainen ja mikä tärkeintä, silloin aseet ja puolustus on suomalaisten omissa käsissä. Historia on monesti osoittanut sen, että vieraaseen palkka-armeijaan ei kannata luottaa kriisitilanteessa. Suomi on suomalaisten kotimaa ja jos joku tänne haluaa tunkeutua, niin se on lopulta meidän oma velvollisuus ottaa aseet käteen ja puolustaa omaa kulttuuria- ja elämäntapaa.
Ei TTIP
TTIP on monelle vieras kauppasopimus. Onneksi siitä on käyty Suomessakin vilkasta keskustelua. USA:n ja EU:n välistä kauppasopimusta on yritetty valmistella salassa ja siihen liittyy merkittäviä ongelmia demokratian kannalta. Oikeusmenettely, jossa yritykset voivat haastaa valtiot ylikansalliseen oikeuskäsittelyyn, eivät sovi suomalaiseen oikeustajuun. Sopimuksen ongelmat on korjattava tai sitten koko sopimuksen voi heittää romukoppaan. Kaupan vapauttaminen ei ole muutenkaan tuonut selaista hyvinvointia tavallisille ihmisille, mitä sen on väitetty tuovan. Se on suuryritysten etu, joka on usein vastakkainen tavallisen kansalaisen, valtion ja pienyrittäjän edun kanssa.