Perustiedot:
Antti Papinniemi
Syntynyt: Lahti, 22.8.1982
Sukupuoli: Mies
Äiti: Auli Papinniemi
-Veli: Akseli Virtanen
-Veli: Aapo Virtanen
Lapsuus, nuoruus ja kouluajat
Mistähän sitä lähtisi liikkeelle. Antti syntyi tähän maailmaan Päijät-Hämeen keskussairaalassa 22. päivä elokuuta 1982. Ilmeisesti olin aika hätänen, kun kerran keskoskaappiin laittoivat väriä saamaan.
Ensimmäisistä vuosista Lahdessa minulla on aika vähän omia muistoja. Äiti varmaan jossain vaiheessa valottaa tarkemmin. Ensimmäinen koti oli Mukkulassa, Pilkotunmäenkadulla, josta sitten muutettiin Liipolaan. Parviaiset on varmaan niiltä ajoilta tuttuja, ellei äiti sitten ole tuntenut Eijaa jo pidempään. Pekka on ensimmäisiä lapsuuden ystäviä ja hän syntyi vuosi-kaksi aiemmin.
Lahdesta heitettiin lenkki Kuopioon, missä aloin jo oppia puhumaan. Olen kuulemma ajellut linja-aatolla ja äitiä alkoi jo pelottaa, että oppiiko se poika vieraan murteen. Sen jälkeen pyörähdettiin Lahdessa, jonka jälkeen alkoi pidempi itä- ja pohjois-Suomen kierros. Ensin asuttiin Savonlinnassa. Muistaakseni Kasino saarella, josta oli lyhyt matka Olavin linnaan. Olen äidin kanssa kierrellyt pienestä asti museoissa ja historiallisissa kohteissa, joten linnassakin tuli vierailtua useamman kerran.
Savonlinnasta muutettiin ihan pohjoiseen, Inarin kuntaan Saariselälle. Äiti oli nuorempana matkailualalla ja teki pari vuotta töitä hotelleissa, sekä Tunturihotellissa, että Riekonlinnassa. Saariselällä aloitin oman koulunkäyntini. Törmäsen ala-asteella meitä oli 2-3 luokkaa samassa huoneessa. Todellinen kyläkoulu. Vapaat ja illat meni temmeltäessä Mäkelän veljesten ja muiden kylän lasten kanssa. Kurjet kävi välillä lomailemassa Saariselällä ja muistan vielä sen, että Markuksen ja Maaretin kanssa tuli myös puuhailtua lapissa. Saariselällä opin myös laskettelemaan. Pitkin metsiähän me mentiin ja hauskaa oli. Ei sitä pienenä poikana osannut paljoa pelätä.
Saariselältä tultiin vähän etelämmäksi Rovaniemellä. Ensimmäisen kesän aikana taidettiinkin jo muuttaa Salojen perheen yläkertaan. Heillä oli ikäiseni tyttö Laura, jonka kanssa me oltiin hyviä ystäviä se pari vuotta, mikä Rovaniemellä asusteltiin.
Neljännen luokan kävin Imatralla. Äiti taisi asua osan ajasta Mikkelissä, mutta minä vietin suurimman osan ajastani vaarilla Imatralla. Imatra on muutenkin lapsuudesta tuttu kaupunki. Vaari on tehnyt työuransa Enson tehtaan alihankkijana ja vietin usein kesäisin aikaa heidän luonaan. Samu eno on opettanut minulle tärkeimmät harrastukseni, erilaiset pelit. Pienempänä en päässyt irti enon Amicasta, jolla pelailin silloin vielä aika alkeellisia pelejä. Samulta ja hänen kavereilta sain myös kipinän roolipeleihin, joka on jatkunut näihin päiviin asti. Ei minua pienenä kunnolla otettu peleihin mukaan, vaikka pari kertaa pääsinkin mukaan kokeilemaan. En ole varma, että teinkö itse ensimmäisen pelini vai oliko KERP -ensimmäinen, jota olen itsekseni tutkinut.
Imatralta palattiin takaisin Lahteen. Neljännellä luokalla musiikin opettaja suositteli minua poikakuoroon, mutta olin silloin sitä mieltä, että oli onni, kun Lotilassa musiikkiluokat alkoi jo neljännellä vuosiluokalla. Pääsin siis pujahtamaan ihan tavallisena nuorena miehenä Lotilaan ja sieltä vaihdoin Tiirismaalle, vanhaan tyttökouluun.
Yläasteen aikana avattiin Puolenkuun Pelit ja muistaakseni olin ystäväni Tuomon kanssa ensimmäiset työharjoittelijat. Pääsimme me vessojakin siivoamaan, mutta molemmat harrasti erilaisia pelejä ja silloin varsin aktiivisesti, joten ei se oikealta työltä tuntunut. PKP:ssä tutustuin myös suurimpaan osaan parhaista ystävistäni, joiden kanssa olen vieläkin aktiivisesti yhteydessä.
Tiirismaan ajoille mahtuu myös lyhyt kokeilu basistina. Taisin soittaa parikin vuotta, mutta alku oli aika laiskaa, vaikka opettajana oli paljon kiertänyt rokkikitaristi Wallu Heinomaa. Jonkun aikaa soittelin bändissä luokkakaverini, hänen isoveljensä ja parin muun nuoren kanssa. Keikkoja ”uralle” mahtui kaksi, toinen Tiirismaan koulun bändi-iltana ja jälkimmäinen Harjukadun nuokulla.