Vapauden kaivo

Alkuperäinen julkaisu 27.02.2017: http://olympos.puheenvuoro.uusisuomi.fi/82649-vapauden-kaivo

”Vapaa kuin taivaan lintu!”, on yksi pitkään ihmisten keskuudessa elänyt vapauden vertaus. Sen avulla voin aloittaa kirjoitukseni vapaudesta ja sen luonteesta. En ole sinut vapauden käsitteen kanssa. Sen määritteleminen on vaikeaa, koska kysymyksessä on subjektiivinen kokemus, ei universaali arvo.

Vapaus fyysisen todellisuuden rajoitteista (luonnonlaeista) on mahdottomuus. Ihminen ei voi olla vapaa kuin lintu, koska meillä ei ole siipiä. Eikä vapaus painovoimasta ole se mitä ihmiset tarkoittavat puhuessaan vapaudesta. Täydellinen vapaus on mahdollista vain mielikuvituksessa.

Koska vapaus fysiikan laeista ei ole ihmiselle mahdollista, lähden liikkeelle siitä havainnosta, että vapaus on subjektiivinen kokemus. Se ei siten ole suoraan sidoksissa ympäristöömme, se on suhde, joka perustuu henkilökohtaiseen tunteeseen. Mistä voimme olla vapaita, jos emme voi vapautua ympäröivän todellisuuden rajoitteista ja koko käsitteen sisältö syntyy oman päämme sisällä? Mitä on vapaus? Continue reading ”Vapauden kaivo”

Matkalla minussa

Alkuperäinen julkaisu 09.09.2011: http://olympos.puheenvuoro.uusisuomi.fi/82582-matkalla-minussa

Pystyn erottelemaan itsestäni tietoisen osan. Sen lisäksi tiedän, että kokonaisuus jonka muodostan on monimutkainen symbioosi, erilaisia bakteereja, soluja ja sähkövirtaa. Se on fyysinen olemukseni, kutsutte sitä millä nimellä tahansa. Pelkkää ”kvarkkien tanssia” tai ei, se on silti osa minua ja kokonaisuutta, josta muodostuu kokemus olemassaolosta.

Tietoisuuden ja fyysisen olemassaoloni välissä on silti jotain, johon yritän nyt tarttua. Väitän, että jokaisessa ihmisessä on myös yhteisöllinen minuus, jota yritän kirjoituksessa tuoda esille. Ajatuksen juuret ovat jossain syvällä, Seppo Oikkosen kirjoitukset ovat toimineet inspiraation lähteenä. Kirjoitus omantunnon kokemuksesta (kirj. Kaisa Kansine) herätti kysymyksiä, jotka lopulta johtivat tähän kirjoitukseen. Continue reading ”Matkalla minussa”

Ihmisen ymmärtämisen sietämätön vaikeus

Alkuperäinen julkaisu 17.12.2011: http://olympos.puheenvuoro.uusisuomi.fi/91555-ihmisen-ymmartamisen-sietamaton-vaikeus

Ihmisten välillä on ikuinen muuri, joka estää meitä ymmärtämästä toistemme tapaa elää ja ajatella. Se on ympäristön ja kokemusten muodostama kokonaisuus, jonka sisältä katselemme ja tulkitsemme maailmaa. Usein näemme vain oman puolemme rajasta, joka meitä erottaa ja teemme helposti sen virheen, että uskomme ruohon olevan saman väristä muurin toisellakin puolella.

Suomalaisen on helpompi ymmärtää toista suomalaista, kuin täysin vastakkaisesta kulttuurista tulevaa henkilöä. Savolaisen on helpompi ymmärtää toista savolaista. Minun on helpompi ymmärtää perhettäni ja lähimpiä ystäviäni. Continue reading ”Ihmisen ymmärtämisen sietämätön vaikeus”

Joukkorahoituksesta – innovaatioiksi

Alkuperäinen julkaisu 11.06.2012: http://olympos.puheenvuoro.uusisuomi.fi/108487-investointity%C3%B6kalu-kotimaisille-innovaatioille

Otetaan: www.kickstarter.com, Leijonan luola (TV-formaatti), mesenaatti.me, muutama bisnesenkeli ja kotimaiset julkiset toimijat (Tekes, Uusyrityskeskus, jne.), pistetään ne hattuun ja ravistetaan. Kurkistetaan hattuun ja katsotaan mitä sieltä löytyy…

UUDISTETTU INNOVAATIOPOLITIIKKA

Hyvän idean kehittyminen menestyväksi liiketoiminnaksi on monivaiheinen prosessi, joka vaatii eri alojen osaamista, pääomaa, onnistumisen markkinoinnissa ja ripauksen onnea. Suomessa on huudettu innovaatioiden ja kasvuyritysten perään kohta vuosikymmen, mutta tulokset ovat laihoja. Jotain tehdään väärin. Continue reading ”Joukkorahoituksesta – innovaatioiksi”

Yhteiskunnan karma

Alkuperäinen julkaisu 14.02.2013: http://olympos.puheenvuoro.uusisuomi.fi/132772-yhteiskunnan-karma

Karma ymmärretään eräänlaisena hyvien ja pahojen tekojen vaakakuppina, jonka tila vaikuttaa yksilön tulevaan elämään. Hyvät teot tuovat mukanaan hyviä tapahtumia ja pahat ikävämpiä.

Karma ei ole pelkkää uskoa. Sillä on sidos yksilön psykologiaan. Normaali ihminen kärsii tehtyään pahoja tekoja. Myös ympärillä olevat ihmiset reagoivat ikäviä asioita tekevään ihmiseen ja äärimmäisessä tapauksessa he voivat eristää hänet ulos yhteisöstä.

Blogin otsikolla viittaan yhteiskunnalliseen tilaan. Minkälainen on yhteiskunnan karma ja miten sen voisi ymmärtää? Voisiko tähän tilaan vaikuttaa omilla teoilla? Ymmärrämmekö karman liian suppeasti, oman yksilökeskeisen maailmankuvamme seurauksena? Muuttuuko karman laki konkreettisemmaksi, jos se ymmärretään yhteiskunnallisena tilana? Continue reading ”Yhteiskunnan karma”

Lyhyt tutkielma ”toisesta”

Alkuperäinen julkaisu 29.12.15: http://olympos.puheenvuoro.uusisuomi.fi/209090-lyhyt-tutkielma-toisesta

Kirjoitus käsittelee Zizekin dokumentissa viitattua ”suurta toista”, josta itse puhun ”toisena”. Kohta löytyy dokumentista ensimmäisen puolentoista tunnin jälkeen (n. 1:38:00).

Zizek ja elokuvan kätketty ideologia: http://areena.yle.fi/1-2059390

Zizekin dokumentissa puhutaan tietoisuudella olevasta ominaisuudesta, jota hän kutsuu ”toiseksi”. Toinen on minän rinnalla oleva kollektiivi, jota käytämme peilaamaan minua, luodaksemme kontrastin, vertailukohteen. Tämä on (todennäköisesti) seurausta siitä, että ihmisen hahmotuskyky on erotteleva (musta/valkoinen, kylmä/kuuma…). Suurin osa uskonnoista on jossain määrin dualistisia (hyvä/paha), mikä on varmasti seurausta samasta asiasta. Palaan myöhemmin siihen, miten uskonnot liittyyvät ”toiseen”. Continue reading ”Lyhyt tutkielma ”toisesta””

Suomi 100 -hanke: Tarina suomalaisista

Olen nyt päätynyt siihen lopputulokseen, että Suomi 100-vuotta teemavuoden yhteyteen olisi mielenkiintoista lähteä kokoamaan suomalaisten elämäntarinoita ja muistoja. Olen kirjoitellut ajatuksesta jo aiemmassa blogissani, jonka linkitin alle. Hennala taitaa olla menetetty alue, mutta hanketta voisi lähteä toteuttamaan työllisyystoimikunnan ja sosiaali- ja terveyslautakunnan yhteistyönä. Työhön voisi koota ryhmän nuoria, jotka lähtisivät keräämään tarinoita palvelutaloista tai tehostetussa palveluasumisessa. Mukana olisi hyvä olla valokuvaaja, haastattelijoita ja kirjoittajia, jotka pystyisivät koostamaan kerätyistä materiaaleista valmiita historiikkeja. Miksi mukaan ei ottaisi myös videokuvauskalustoa. Haastatteluilla voisi olla joku tietty tai useita erilaisia teemoja, joiden kautta tarinoita olisi helpompi lähteä rakentamaan. Suomi 100 teeman ympärille voisi hyvin koota erilaisia arkisia tarinoita Suomesta ja elämästä viimeisen vuosisadan aikana. Continue reading ”Suomi 100 -hanke: Tarina suomalaisista”