Timothy nielaisi viimeisen suupalan herkullisesta medium pihvistään. Ateria oli ollut nautinnollinen ja sai hänen ajatuksensa hetkeksi pois päivän tapahtumista. Hän nosti katseensa kohti näköalaa, joka aukeni kattotasanteen reunalla olevalta terassilta. Aurinko lämmitti hänen kasvojaan. ”Vielä toinen olut, kiitos!”, hän sanoi palvelijalleen. Näköala ravintolan terassilta oli erityisen kaunis tällaisena päivänä ja hän antoi katseenha vaellella hetken näkymässä. Adrian Cityn tekojärvi kimalteli auringonvaloa. Vieno tuuli heilutti ympäröivän keskuspuiston vehreitä lehmuksia. Ympäröivät teräksestä ja lasista rakennetut pilvenpiirtäjät heijastivat kauniisti auringonvaloa. Hän toivoi, että hetki olisi ollut ikuinen ja sulki silmänsä.
”Oluenne herra Falcon, olkaa hyvä”, viettelevä tarjoilijan ääni sanoi hänelle. Herra Falcon. Hän oli jo tottunut salanimeen, jota jokainen vartija käytti julkisissa tapaamisissa. Tarjoilijan saamien laskutustietojen mukaan hän oli aivan tavallinen toimittaja. Timothy siemaisi kulauksen virkistävää olutta, tunsi sen kuplien kutittavan kurkkuaan ja rentouttavan, viilentävän tunteen sen virratessa hänen vatsaansa.
Täydellinen ympäristö, ateria ja virkistävä olut olivat rentouttaneet hänet ja päivän tapahtumat palasivat hänen ajatuksiinsa. Victorin kuolema ja heidän yhteiset hetkensä kulkivat katkeamattomana kuvavirtana hänen alitajunnassaan. Sitten ne suuntautuivat takaisin nykyhetkeen. Petturit ovat vartijan koulutuksen saaneita henkilöitä. Jokaisen Vartijaksi koulutettavan tärkein oppitunti kohdistuu heidän sydämeensä. Oikeudenmukaisuus on tärkein hyve, johon heitä koulutetaan. Kaikki se fyysinen kärsimys, älyllinen ponnistelu ja henkinen rasitus on vain mielen valmistautumista ymmärtämään se, mikä on heidän tehtävänsä. Ilman oikeuskäsitystä ja kaikkea toimintaa ohjaavaa moraalia, koulutus on mennyt hukkaan. Vaikka heillä on parhaat mahdolliset opettajat. Vuosisatoja pitkä pedagoginen perinne ja vain tarkkaan valitut henkilöt otetaan mukaan koulutukseen, niin osa ei ikinä saavuta Vartijan tehtävien todellista päämäärää. Petturit ovat henkilöitä, joiden sydän on liian musta ja petollinen hyväksymään oikeudenmukaisuuden periaatteen. Jos koulutus on päässyt tarpeeksi pitkälle ja he pääsevät pakenemaan sisäoppilaitoksista, heitä odottaa Läntisen Valtakunnan ulkopuolella verkosto, joka ottaa heidät iloiten vastaan. Vartijoiden Neuvostollakaan ei ole tarkkaa käsitystä siitä, kuka heitä johtaa. Pettureiden määrä on suhteellisen pieni, mutta luopuessaan oikeudenmukaisuuden periaatteesta, heistä tulee yliluonnollisen vahvoja. Pimeys vetää puoleensa ja ilman sydämen ohjausta, koulutuksella, jonka he ovat saaneet, ihminen pystyy käsittämättömiin tekoihin.
Joku Pettureista on nyt saanut itselleen voiman ja röyhkeyden, jonka avulla he ovat hyökänneet meitä vastaan. Omalla maaperällämme, jonka piti olla haavoittumaton. Neuvoston jokainen jäsen on varmasti tällä hetkellä suurien kysymysten äärellä. Tekoäly tutkii jokaisen tallenteen. Jokaisen pienen vihjeen siitä, miten tämä on voinut tapahtua. Puistatus, tunne, jonka hän oli jo luullut unohtuneen kulki nopeasti läpi hänen selkärankansa. Olemme sodassa. Sodassa, jota on pitkään pelätty ja jota varten olemme valmistautuneet. Hän otti pitkän siemauksen olutta, katsoi syvälle horisonttiin ja painoi jälleen silmänsä kiinni.